Äidinkielen käyttöoikeus

Ruotsin kansalliset vähemmistöt ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Kansalliset vähemmistökielet ovat jiddiš, romani, saame, suomi ja meänkieli. 

Kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä

Lain mukaan kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä. Kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava oikeus vähemmistökielen oppimiseen, kehittämiseen ja käyttämiseen. Viranomaisten on kuunneltava kansallisia vähemmistöjä ja huomioitava heidän tarpeensa.

Suomen-, meän- ja saamenkieltä koskevat erityisen voimakkaat oikeudet

Hallintoalueeseen kuuluvassa kunnassa asuvilla suomea, meänkieltä tai saamea puhuvilla on erityisen vahvat oikeudet. Minoritet.se – verkkosivulta näkee, mitkä kunnat kuuluvat hallintoalueeseen.

Hallintoalueeseen kuuluvassa kunnassa asuvalla on oikeus viestiä viranomaisten kanssa äidinkielellään. Sekä suullinen että kielellinen vastaus on saatava samalla kielellä.

Esikoulutoimintaa, jotakin muuta pedagogista toimintaa ja vanhusten huoltoa voi vaatia olennaiselta osalta suomen, meän tai saamen kielellä.

Arjeplogin, Jällivaaran, Haaparannan, Jokkmokkin, Kiirunan, Pajalan tai Övertorneån kunnissa asuvalla on oikeus käyttää vähemmistökieltään asioidessaan tuomioistuimen kanssa.

Asuinpaikasta riippumatta valtiopäivien oikeusasiamiehelle ja syrjintäasiamiehelle saa aina kirjoittaa suomen, meän ja saamen kielellä. Sama koskee Oikeuskanslerinvirastoa, Vakuutuskassaa, Verovirastoa ja Työnvälitystä asioissa, joissa ollaan osapuolena tai osapuolen edustajana.