Sinun oikheus käyttää kansalista minuriteettikieltä

Kuuluks sie johonki niihiin viitheen kansalisheen minuriteethiin niin sulla oon oikheus käyttää ommaa kieltä yhtheyessä viranomhaisitten kansa. Tässä saat tietää mikkä sinun kieleliset oikheuet oon ja mitä saatat vaatia sinun kunnalta eli muilta viranomhasilta.

Janyarin ensimäisenä päivänä 2010 tuli uusi laki voihmaan kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä. Kansaliset minuriteetit oon juutalaiset, roomit, saamelaiset, ruottinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Kansaliset minuriteettikielet oon jiddisch, romanska (romani chib), saamen kieli, suomi ja meänkieli.

Kaikki kansaliset minuriteettikielet suojathaan ja eistethään

Laki sannoo ette kaikki minuriteettikielet suojathaan ja eistethään. Se joka kuuluu kansalisheen minuriteethiin häätyy saa'a oikheuen oppia, kehittää ja käyttää ommaa minuriteettikieltä. Viranomhaiset häätyvä kuunella kansalisia minuriteettiä ja otta heän tarpheet huomihoon.

Viranomhaisilla oon pakko informeerata sinua sinun oikheuksista, riippumatta siittä mihin kansalisheen minuriteethiin kuulut ja missä vain asut Ruottissa.

Erikoisen vahvat oikheuet suomele, meänkielele ja saamen kielele

Sille joka puhhuu suomea, meänkieltä eli saamen kieltä ja assuu hallintoaluheen kunnassa oon erikoisen vahvat oikheuet. Lopula näet jos sinun kunta oon hallintoaluheessa.

Sulla, joka asut hallintoaluekunnassa oon oikheus käyttää ommaa kieltä yhtheyessä viranomhaisitten kansa. Sinun häätyy saa’a vastauksen puhuttunna eli kirjotettuna samala kielelä.

Saatat vaatia kläpiten- eli vanhoittenhoitoa kokohnaans eli puolittain suomeksi, meänkielelä eli saamen kielelä.

Jos asut Kirunan, Jellivaaran, Arjeplogin, Jokkmokin, Haaparannan, Pajalan eli Matarengin kunnassa niin sulla oon oikheus käytää minuriteettikieltä yhtheyessä oikheuen kansa.

Jos asut kunnassa joka ei kuulu hallintoaluheesheen niin hääyt saa’a käyttää suomea, meänkieltä eli saamenkieltä yhtheyessä viranomhaisitten kansa ja saa’a vanhoittenhoitoa jos henkilökunnassa oon niitä jokka saattava kielen. Viranomhaiset tarttisit hoitaa asian niin ette olis kielentaitavia henkilökunnassa silloin ko tarttee.

Riippumatta siittä missä asut niin hääyt aina saattaa kirjottaa Valtion toimittajalle, Justitiekanslerille, Siukkakassale, Verovirastolle ja Tiskrimineringsasiemiehele suomeksi, meänkielelä eli saamen kielelä.

Tänne saatat kääntyä

Jos tykkäät ettei sinun kunta eli muu viranomhainen seuraa lakia saatat ottaa yhtheyttä Lääninhallituksheen Stockholmin läänissä eli Sametinghiin jokka pitävä valvoa ette lakia seurathaan. Sametinget vastaa saamenkielestä ja Lääninhallitus Stockholmissa muista kielistä.

Minuriteettikysymyksitten osasto Lääninhallituksessa Stockholmin läänissä
010-223 10 00

Sametinget
0980-780 30

Hallintoaluheet suomele, meänkielele ja saamen kielele

Tässä saatat nähhä mikkä kunnat kuuluva eri hallintoaluheile. Muut kunnat saatava hakea hallintoaluheeksi.

Suomen kieliset hallintoaluheet

Borås, Botkyrka, Eskilstuna, Gällivare, Göteborg, Hallstahammar, Haparanda, Haninge, Hofors, Huddinge, Håbo, Kaihnuu, Kiruna, Köping, Pajala, Sigtuna, Skinnskatteberg, Solna, Stockholm, Sundbyberg, Surahammar, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Västerås, Uumaja, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar och Övertorneå.

Saamen kieliset

Arjeplog, Arvidsjaur, Berg, Härjedalen, Jokkmokk, Jellivaara, Kiruna, Krokom, Lycksele, Malå, Sorsele, Storuman, Strömsund, Uumaja, Vilhelmina, Åre, Älvdalen ja Östersund.

Meänkieliset hallintoaluheet

Haaparanta, Jellivaara, Kaihnuu, Kiruna, Matarengi ja Pajala.