Nimhte jåhta mijjen luvnie

Daesnie bïevnesh gaavnh man bïjre mijjieh faalebe dennie nasjovnelle unnebelåhkoegïeline.

Jis datne bielie ieresne Sosijalestuvresne dellie maahtah reaktam utnedh mijjem gaskesadtedh dov jïjtse gïelesne, njalmeldh jallh tjaeleldh.

Daate jis meänkielin-, såevmien jallh saemien gïelem soptsesth. Dov ierie tjuara aaj vïedteldahkesne årrodh naakene dejtie reeremedajvide dejtie gïelide, v.t.g ierie darjomidien bïjre mij desnie gååvnese, jallh dan tjïrrh datne desnie årroeminie. Daesnie maahtah vuartasjidh jis datne reeremedajvesne årroeh.

Dah ierieh mej bïjre eeremes maahta årrodh leah jååhkasjimmiegyhtjelassh, staatedåarjoe, jih aaj ierieh reaktaj raeresne (rättsliga rådet).

Jeatjah aejkieh maehtieh aaj gååvnesidh gåessie maahtah luehpiem utnedh gïelem nuhtjedh, v.t.g jis sïjhth åålmege-tjaatsegh olkese vaejtedh. Jis ih dån daejrieh – gihtjh!

Ov-messie faaleldahkevuekie

Datne maahtah aaj prïeviem tjaeledh jallh epåastem mijjese seedtedh dov gïelesne. Dellie mijjieh jarkoestimmiegoevtesem leejebe juktie vaestiedidh. Maahta naakenh våhkoeh vaesedh eannan dov tjaatsegh lea jarkoestamme jih vaestiedimmiem åadtjoeh.

Åvtesmieresne edtjh maehtedh dov gïelem nuhtjedh toelhken tjïrrh gosse mijjen barkijh gaskesadth. Daan biejjien ibie daejrieh gåessie dïhte edtja aelkedh juhtedh.